Olkikuidusta valmistetut uurnat

Valmistamme uurnamme viljan oljen korsiosasta. Olki kuivataan ja silputaan kuitumaiseksi materiaaliksi, joka muodostaa uurnan perustan.

Materiaalien ominaisuudet

• Olkikuitu
  Kuitumainen rakenne imee kosteutta, mikä käynnistää luonnollisen biohajoamisprosessin maahan laskettaessa. Biohajoaminen tarkoittaa sitä, että mikrobit ja muut luonnon pieneliöt hajottavat materiaalin takaisin luonnollisiksi aineiksi, kuten vedeksi, hiilidioksidiksi ja ravinteiksi, joita maaperä voi hyödyntää. Näin uurna palaa osaksi luonnon kiertokulkua

• Ligniini
  Ligniini on luonnollinen sideaine, jota esiintyy kaikissa kasveissa. Sen tehtävänä on sitoa olkikuidut yhteen ja antaa rakenteelle lujuutta.

• Tärkkelys
  Tärkkelys on kasvien vararavintoaine, jota saadaan esimerkiksi perunasta, maissista ja viljasta. Uurnan valmistuksessa tärkkelys parantaa kestävyyttä ja helpottaa materiaalin muotoiltavuutta.

Olkikuidusta valmistetut uurnat ovat täysin biohajoavia ja ne on suunniteltu ympäristöä kunnioittaen. Valitsemalla luonnonmukaisen materiaalin voi olla varma siitä, että uurna hajoaa luonnollisesti ilman ympäristöä kuormittavia jäämiä. Raaka-aineidemme biohajoavuus on testattu kompostointikokeilla – varmistamme, että uurnamme hajoavat luonnollisesti ja ympäristöä kuormittamatta. 

Uurnamme eivät sisällä mikromuoveja, lakkoja, liuottimia tai metalleja.

Monista muista uurnamateriaaleista voi syntyä ympäristölle haitallisia jäämiä:

• Muovipohjaisista tai pinnoitetuista uurnista jää maaperään mikromuoveja.
• Lakoilla ja liuottimilla käsitellyistä uurnista voi vapautua kemikaaleja hajoamisvaiheessa.
• Luonnonsavi (polttamaton savi) ei käytännössä ole biohajoavaa materiaalia, koska se on jo valmiiksi epäorgaaninen mineraali ilman mikrobien hajotettavissa olevaa orgaanista ainesta. Mikrobit eivät siis maaduuta savea, vaan savi hajoaa vain mekaanisesti (rapautuu, murenee) ja sekoittuu ajan myötä maaperään – siitä ei synny vettä, hiilidioksidia tai ravinteita luonnon kiertokulkuun kuten biohajoavista aineista syntyy.
• Metalli ei varsinaisesti maadu tai biohajoa, sillä mikro-organismit eivät pysty hajottamaan sitä. Sen sijaan metalli voi ajan myötä ruostua tai syöpyä kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hajoamisnopeus riippuu metallityypistä ja ympäristöolosuhteista, kuten kosteudesta ja happipitoisuudesta. Jotkut uurnat sisältävät nauloja ja ruuveja.
• Puun maatuminen on melko hidasta, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten puulaji, laudan paksuus, kosteus, lämpötila ja maaperän pieneliöstö. Esimerkiksi hautaolosuhteissa kuiva ja tiheä puu (kuten tammi) voi säilyä vuosikymmeniä ennen kuin se hajoaa täysin. Puu on uusiutuva luonnon raaka-aine, mutta se uusiutuu hitaasti. Puulla kestää kasvaa takaisin jalostuskelpoiseksi 40-120 – vuotta riippuen puulajista.

Olki uusiutuu joka vuosi Suomen pelloilla, ja koska se on täysin biohajoava materiaali, se tarjoaa aidosti ekologisen vaihtoehdon uurnan valmistukseen.

Puukuidusta valmistetut uurnat

Valmistamme uurnamme hyödyntäen puuteollisuuden sivutuotetta – männyn sahanpurua. Sahanpuru kuivataan ja jauhetaan kuitumaiseksi materiaaliksi, joka muodostaa uurnan perustan ja nopeuttaa sen biohajoamista.

Uurnan materiaalien ominaisuudet

Puukuitu
Kuitumainen rakenne imee kosteutta, mikä käynnistää luonnollisen biohajoamisprosessin maahan laskettaessa. Biohajoaminen tarkoittaa sitä, että mikrobit ja muut luonnon pieneliöt hajottavat materiaalin takaisin luonnollisiksi aineiksi, kuten vedeksi, hiilidioksidiksi ja ravinteiksi, joita maaperä voi hyödyntää. Näin uurna palaa osaksi luonnon kiertokulkua.

Ligniini
Ligniini on luonnollinen sideaine, jota esiintyy kaikissa kasveissa. Sen tehtävänä on sitoa puukuidut yhteen ja antaa rakenteelle lujuutta.

Tärkkelys
Tärkkelys on kasvien vararavintoaine, jota saadaan esimerkiksi perunasta ja viljasta. Uurnan valmistuksessa tärkkelys parantaa kestävyyttä ja helpottaa materiaalin muotoiltavuutta.

Puukuidusta valmistetut uurnat ovat täysin biohajoavia ja ne on suunniteltu ympäristöä kunnioittaen. Valitsemalla luonnonmukaisen materiaalin voi olla varma siitä, että uurna hajoaa luonnollisesti ilman ympäristöä kuormittavia jäämiä.

Uurnamme eivät sisällä mikromuoveja, lakkoja, liuottimia, keramiikkajätettä tai metalleja.

Monista muista uurnamateriaaleista voi syntyä ympäristölle haitallisia jäämiä:

• Muovipohjaisista tai pinnoitetuista uurnista jää maaperään mikromuoveja.
• Lakoilla ja liuottimilla käsitellyistä uurnista voi vapautua kemikaaleja hajoamisvaiheessa.
• Luonnonsavi (polttamaton savi) ei käytännössä ole biohajoavaa materiaalia, koska se on jo valmiiksi epäorgaaninen mineraali ilman mikrobien hajotettavissa olevaa orgaanista ainesta. Mikrobit eivät siis maaduuta savea, vaan savi hajoaa vain mekaanisesti (rapautuu, murenee) ja sekoittuu ajan myötä maaperään – siitä ei synny vettä, hiilidioksidia tai ravinteita luonnon kiertokulkuun kuten biohajoavista aineista syntyy.
• Metalli ei varsinaisesti maadu tai biohajoa, sillä mikro-organismit eivät pysty hajottamaan sitä. Sen sijaan metalli voi ajan myötä ruostua tai syöpyä kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hajoamisnopeus riippuu metallityypistä ja ympäristöolosuhteista, kuten kosteudesta ja happipitoisuudesta. Jotkut uurnat sisältävät nauloja ja ruuveja.
• Puun maatuminen on melko hidasta, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten puulaji, laudan paksuus, kosteus, lämpötila ja maaperän pieneliöstö. Esimerkiksi hautaolosuhteissa kuiva ja tiheä puu (kuten tammi) voi säilyä vuosikymmeniä ennen kuin se hajoaa täysin. Puu on uusiutuva luonnon raaka-aine, mutta se uusiutuu hitaasti. Puulla kestää kasvaa takaisin jalostuskelpoiseksi 40-120 – vuotta riippuen puulajista.

Vuodessa uurnien valmistukseen kuluu vain noin kymmenesosa täysikasvuisen männyn puumäärästä. Koska puu hyödynnetään kuitumaisessa muodossa, materiaalin tarve on hyvin pieni – valmiin biouurnan paino on vain 700 grammaa.